Revontulet

Kartta näyttää mitattua magneettista häiriötä, ei revontulen kirkkautta. Luku on Ilmatieteen laitoksen R-luku: maan magneettikentän muutosnopeus kymmenen viime minuutin ajalta kullakin mittausasemalla. Tuoreimmat viisi minuuttia painavat eniten. Revontulien sähkövirta näkyy juuri siinä. Luku lasketaan avoimesta datasta Ilmatieteen laitoksen julkaisemalla kaavalla, ja se on muutaman yksikön tarkkuudella sama kuin Ilmatieteen laitoksen omalla revontulisivulla.

Tasot ovat asemakohtaisia. Ilmatieteen laitos on määrittänyt jokaiselle asemalle kaksi kynnystä revontulikameroiden kuvista. Heikkojen kynnyksellä heikot revontulet ovat aseman kohdalla todennäköisiä, kirkkaiden kynnyksellä kirkkaat tai laajat — kun taivas on pimeä ja selkeä. Etelässä kynnykset ovat matalampia, koska etelän taivaalla näkyvä revontuli tuottaa siellä pienemmän häiriön.

• Rauhallinen: R-luku on alle aseman heikkojen kynnyksen.
• Heikkoja todennäköisesti: R-luku on vähintään heikkojen kynnys. Heikoille revontulille on aseman kohdalla noin 50 %:n todennäköisyys.
• Kirkkaita todennäköisesti: R-luku on vähintään kirkkaiden kynnys. Kirkkaille tai laajoille revontulille on noin 50 %:n todennäköisyys.

Leveyspiiriprofiilin sarake Häiriö 2 h kertoo R-luvun pienimmän ja suurimman arvon kahden viime tunnin ajalta: siitä näkee, oliko häiriö äsken voimakkaampi kuin nyt. Aseman tiedoissa on lisäksi kentän vaihteluväli viimeisen tunnin aikana (nT), joka kertoo aurinkomyrskyn laajuudesta.

Asemat 58–70 °N muodostavat lähes samalla pituuspiirillä olevan ketjun, joten kartasta näkee kuinka etelään häiriö yltää. Asemien välissä ei ole mittausta, joten vyöhykkeen raja on arvio eikä viiva maastossa.

Tämä ei ole ennuste. Häiriö on revontulien samanaikainen jälki — se näkyy vasta kun ilmiö on käynnissä. Ainoa tulevaisuutta koskeva tieto on aurinkotuulivaroitus, joka perustuu NOAA:n mittaukseen 1,5 miljoonan kilometrin päässä Maasta. Varoituksen luokka (G0–G5) ja väri ovat NOAA:n asteikkoa, ja luokka on NOAA:n mallin ennuste, ei mittaus.

Alimyrsky on hetki, jolloin revontulet yhtäkkiä kirkastuvat, alkavat liikkua ja leviävät etelään — harrastajien "purkaus". Sivu ilmoittaa siitä, kun magneettikenttä laskee vähintään kahdella asemalla jyrkästi kolmessa minuutissa (15, 30 ja 45 nT yhdessä, kahdessa ja kolmessa minuutissa; Newellin ja Gjerloevin tutkimuskriteeri). Ilmoitus tulee noin viisi minuuttia alkamisen jälkeen, koska kolmen minuutin pudotus on odotettava ja mittaus tulee noin minuutin viiveellä. Se on näkyvissä puoli tuntia, ja kartalla asemat, joilla pudotus mitattiin, on rengastettu. Tunnistukseen osallistuu myös Masin asema Norjassa. Sillä ei ole kynnystä, joten sen R-luvusta ei voi päätellä tasoa, eikä se ole kartalla merkkinä. Pudotus on kuitenkin vertailukelpoinen, joten Masi näkyy renkaana silloin, kun pudotus mitattiin siellä. Tunnistus on mittaus, ei ennuste, eikä se kerro, näkyykö revontuli juuri sinun taivaallasi.

Aurinkotuulivaroitus kertoo, mitä on tulossa — ei sitä, näkyykö revontulia. Aurinkotuulen kulkuaika Maahan vaihtelee puolesta tunnista puoleentoista. Ennen saapumista varoitus kertoo, kuinka pian tuuli saapuu (saapumassa alle 15 min, lähestyy alle 30 min, tulossa alle tunnin), ja saapumisen jälkeen, että tapahtuma on käynnissä ja milloin luokka ennusteen mukaan seuraavaksi nousee. Luokasta G1 alkaen varoitus puhuu aurinkomyrskystä. G0 on alle myrskytason, joten silloin varoitus puhuu magneettisesta häiriöstä — NOAA:n ennustamasta koko maapallon häiriöstä, ei kartan mittauksesta. Geotehokas tuuli ei aina purkaudu alimyrskyksi, eikä alimyrsky aina vaadi selvää piikkiä. Luokitus on NOAA:n mallin ennustama koko maapallon Kp seuraavalle puolelle tunnille, joten kaukana olevan tuulen luokka tarkentuu sen lähestyessä. Edelliset varoitukset ovat tämän sivun omia varoituksia, eivät NOAA:n havaintoja. Rivi on yksi yhtäjaksoinen tapahtuma tuulen saapumisesta viimeiseen varoitukseen, eikä alle tunnin tauko katkaise sitä. Rivillä on tapahtuman aikana ennustetun Kp:n ja luokan vaihteluväli sekä suurimman luokan nimi. Listassa on kolme viimeisintä tapahtumaa, tai kaikki viimeisen vuorokauden tapahtumat, enintään kymmenen. Jos auringossa on käynnissä olevan tapahtuman aikana voimakas roihu (NOAA:n radiokatkoasteikolla R3 tai suurempi), kortti kertoo sen. Roihuun voi liittyä purkaus, joka toisi uuden myrskyn yleensä 1–4 vuorokauden päästä, mutta usein ei liity. Roihun radiokatko koskee maapallon päiväpuolta eikä näy revontulina, eikä sivu siksi muuten näytä radiokatko- (R) eikä säteilymyrskyasteikkoa (S) — revontulia kuvaa G. Luokkien merkitys: NOAA:n avaruussääasteikot (englanniksi).

Myrskyn kulku näkyy, kun tapahtuma on käynnissä. Leveällä näytöllä profiilin alla on kuvaaja tapahtuman alusta tähän hetkeen: NOAA:n mallin Kp luokan värillä, aurinkotuulen geotehokkuus sen saapumishetken mukaan (katkoviiva on varoituksen raja) ja eteläraja, joka riippuu pohjoisesta alas sille leveydelle, jolle häiriö on Suomessa yltänyt. Pystyviivat ovat alimyrskyjen alkamisia. Nykyhetken jälkeinen haalistettu osa on NOAA:n Kp-ennuste ja jo mitattu, vielä saapumassa oleva aurinkotuuli — etelärajaa ei ennusteta. Kapealla näytöllä sama Kp:n kulku on pienenä nauhana varoituksen alkuhetken vieressä. Aukko kuvaajassa tarkoittaa, ettei sillä hetkellä ollut mittausta.

K-indeksi (Kp) kertoo koko maapallon magneettisen häiriön voimakkuuden asteikolla 0–9. Se lasketaan eri puolilla maailmaa olevien magnetometrien kolmen tunnin mittauksista, ja asteikko on lähes logaritminen: ylempi porras on selvästi suurempi häiriö kuin alempi. Välit merkitään kolmasosina, esimerkiksi 5− = 4.67 ja 5+ = 5.33. Myrskyluokat johdetaan Kp:stä: Kp 5 on G1, 6 on G2, 7 on G3, 8 on G4 ja 9 on G5. Alle 5 on G0: magneettinen häiriö, mutta ei aurinkomyrsky. Tämän sivun Kp on NOAA:n mallin ennuste, ei mittaus Suomesta. Lapissa revontulia voi näkyä jo pienellä Kp:llä, koska Lappi on usein revontulivyöhykkeen alla; etelämpänä tarvitaan suurempi Kp. Suomen oma tilanne näkyy kartan mitatusta häiriöstä.

Revontulivyöhyke ei seuraa leveyspiirejä. Ovaali on rengas geomagneettisen navan ympärillä — se on Luoteis-Grönlannissa, eikä se ole sama piste kuin magneettinen napa (kompassin napa), joka on nykyään Siperian puolella. Siksi Suomi on ovaalin alla etelämpänä kuin sama leveysaste Siperiassa, ja siksi kartan vyöhykkeen reuna on kallellaan: idässä se on pohjoisempana kuin lännessä. Aseman magneettisen leveysasteen näkee aseman tiedoista.

Ovaali on lisäksi siirtynyt yön puolelle noin 3–5 astetta, koska aurinkotuuli painaa magnetosfäärin päivänpuolen kasaan. Ovaali yltää siis etelimmäksi magneettisena keskiyönä — Suomessa noin klo 23.30 talviaikaa, ei paikallisena keskiyönä. Siirtymää ei ole piirretty karttaan: eteläraja on mitattu, ja mittaus sisältää siirtymän jo valmiiksi.

Häiriö voi olla käynnissä ilman näkyviä revontulia — päivänvalossa, pilvien takana tai kun kaari on muualla kuin taivaallasi. Heikko revontuli voi myös näkyä ilman selvää häiriötä.